MOOSEKSESTA JEESUKSEEN

Mooseksesta Jeesukseen

Rovasti Risto Santala esittää Mooseksen ja Jeesuksen yhtäläisyyksiä kristillisen kirjallisuuden pohjalta: ”Kun Mooses syntyi, vainottiin vastasyntyneitä poikalapsia – myös Jeesuksen syntymän jälkeen kuului Beetlehemissä lasten itku. Mooses toimi 40 vuotta Midianin erämaassa paimenena – myös Jeesus esittäytyi hyvänä paimenena, joka etsii kadonneita lampaita … Mooses saapui Egyptiin vapauttaakseen veljensä orjuudesta – Jeesus tuli lunastamaan meidät synnin ikeestä” (Santala 2. 66).

Lisäksi Santala vertailee Mooseksen johtajuutta Jeesuksen kulkemiseen opetuslastensa edellä, Mooses antoi lainlaulut Ja Jeesus rakkauden kaksoiskäskyn sekä ennen kaikkea uuden liiton veressään. Mooses toimi tuomarina, Jeesus on tulossa tuomitsemaan koko maailman. Mooses rukoili myös vastustajiensa puolesta (Mirjamin ja kultaisen vasikan palvontaan langenneen kansan), samoin Jeesus teki sanoen :”rukoilkaa niiden puolesta jotka teitä vainoavat”. Mooseksesta sanotaan, että hän oli nöyrä mies, samoin oli Jeesus maanpäällä vaeltaessaan ”hiljainen ja nöyrä” (Santala 2. 66).

Jeesus on Mooseksen kaltainen profeetta : ”Herra, sinun Jumalasi herättää sinulle profeetan minun kaltaiseni, häntä kuulkaa” (5. Moos. 18:15). Seuraavassa Mooseksen ja Jeesuksen tehtävien vertailua.

Mooses: syntyi ja eli lapsuutensa Egyptissä, asui Midianissa tuntemattomana, kunnes sai Jumalalta kutsun tehtäväänsä, välimies Israelin kansan ja Jumalan välillä. Teurastetun karitsan verellä sively pelasti israelilaiset esikoisten surmalta, pääsiäisen asettaminen.

Jeesus: joutui pienenä lapsena pakolaiseksi Egyptiin, varttui Nasaretissa ”tuntemattomana”, kunnes asettui messiaaniseen tehtäväänsä Jumalan Poikana, Uuden liiton välimies (Hebr. 12:24). Jeesus täytti Mooseksen lain esikuvan pääsiäislampaasta ollen itse virheetön ja teurastettu ”pääsiäislammas” Golgatan ristinpuulla (jokainen joka uskossa ottaa Jeesuksen verellä ‘’sielunsa ovenpielien” sivelyn, pelastuu).

• Herra ilmestyi Siinailla, Mooses vuorella 40 vuorokautta
• Jeesuksen kasteessa ilmestyi Isä (ääni taivaasta) ja Pyhä Henki (kyyhkynen), Jeesus erämaassa 40 vuorokautta ennen kiusausta.

• Mooseksen laki, papit jumalanpalvelus ja ilmestysmaja
• Uusi liitto ja laki, uskovien yleinen pappeus, Pyhä Henki vuodatettiin ilmestysten antajaksi.
• Egyptistä päässyt sukupolvi ei päässyt Luvattuun maahan.
• Jeesuksen aikainen sukupolvi ei nähnyt luvattua Messiaan valtakuntaa.
• 40 vuotta erämaavaellusta ennen Luvattuun maahan pääsemistä.
• Ainakin 2000 vuotta ”erämaavaellusta” ennen Jeesuksen tulemusta ja iankaikkisuutta.
• Meriban vesi-ihme
• Jeesus elävä vesi ja Kristus kallio
• Mooses näki luvatun maan toiselta puolen Jordanin saapumatta itse sinne.
• Jeesus näki evankeliumin leviämisen ”toiselta puolen”, eli taivaasta, vasta maanpäällisen elämänsä jälkeen.
• Mooseksen hautauksesta huolehti Jumala enkeliensä kautta.
• Jeesuksen haudasta ylösnousemisessa enkeleitä mukana, hauta jäi tyhjäksi.
• Mooses juutalaisuuden keskeisin henkilö (Daavid esimerkillinen jumalanpalvelija ja juutalainen).
• Jeesus kristinuskon keskipiste (Paavali esimerkillinen Jeesuksen seuraaja ja kristitty).
• Mooses ennusti kaltaisestaan profeetasta, jota on kuunneltava.
• Jeesus sanoo: ”Jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut” (Joh. 5:46).
• Mooseksen profeetallinen virsi (5. Moos. 32) kertoo Israelin hengellisistä vaiheista ja Jumalan huolenpidosta kansaansa kohtaan.
• Jeesuksen esirukous (Joh. 17) kertoo Hänen elämäntehtävästään ja kirkastumisestaan uskovissa. Jeesus rukoilee seuraajilleen varjelusta pahasta ja uskovien yhteyden säilymistä.

GENESIS (1. Moos kirja) tarkoittaa ”alkua ja syntyperää”. Tähän kirjaan sisältyy ihmiskunnan alkuun liittyviä tapahtumia: luomiskertomus, vedenpaisumus, ja kertomuksia Israelin patriarkoista aina Jaakobiin saakka.

Uuden liiton ”genesis” oli Jeesuksen syntymä. Opetuslapsista tuli ”ensimmäisiä ihmisiä” uudessa maailmanjärjestyksessä. Apostolit ovat Uuden testamentin ”patriarkkoja” ja pyhä kansa (uskovat liittyvät hengellisesti Israelin kansaan)

EXODUS (2. Moos kirja) merkitsee ”ulosmenoa” ja se kertoo Mooseksen tehtävästä vapauttaa Israelin valittu kansa Egyptin orjuudesta ja johdattaa kohti Luvattua maata.

Jeesuksen lunastusveri ihmisen sydämen ”ovenpäällisessä ja molemmissa pihtipielissä” (2. Moos. 12:22) pelastaa iankaikkisesta kuolemasta. Jeesus johtaa julistuksellaan ihmiset ulos synninorjuuden ”Egyptistä” kohti ”luvattua maata” eli taivaan valtakuntaa.

LEVITICUS (3. Moos.) on ”leeviläinen” (hebr. lewi, yhdistyminen, liittyminen). Kirjan keskeisimmät asiat, uhriin perustuvat jumalayhteys ja tämän ehtona oleva pyhitys paljastava salattua Jumalaa Israelille. Aaron toimii ylimmäisenä pappina, juhla-ajat ja tavat asetetaan.

Jeesuksen opetus pelastuksesta ja pyhityksestä sisältyy Hänen saarnoihinsa Uudessa testamentissa ja esikuvalliset kertomukset taivaan valtakunnasta ja sinne pääsemisestä. Jeesus on taivaassa ”ylimmäisenä pappina” uhraten rukouksia meidän edessämme (Hebr. 4:14-18). Jeesus asetti kasteen ja ehtoollisen sakramentit.

NUMERI (4. Moos.) tarkoittaa ”luvut, lukumäärän kirja, laskeminen”. Tässä kirjassa kerrotaan kahdesta eri väenlaskusta, ennen ja jälkeen erämaavaelluksen. Herra ilmestyy kirkkaudesta kansalleen, mutta kuitenkin epäjumalat ja luopumus koskettaa Israelia erämaavaelluksella.

Tuomiopäivänä on kahdenlaisia ”väenlaskua”, pelastettujen ja kadotettujen. Tutkitaan mitä ”erämaavaelluksen” aikana ihminen on tehnyt, hyvää tai pahaa. Uskovien, ja Sanan (Pyhän Hengen vaikutuskanavia) kautta Jumalan rakennuksena ja Kristuksen ruumiin jäseninä). Epäjumalien palveleminen maailmassa, myös uskovien keskuudessa johtaa siihen että vain ”uusi sukupolvi” eli uskovat pääsevät perille Jumalan valtakuntaan.

DEUTERONOMIUM (5. Moos) merkitys on ”toinen laki, lain kaksoiskappale, lain jäljennös (hepr, mishne hattora), 5. Moos. hebrealainen nimi merkitsee ‘’sanat”. Mooses puhuu Israelille Siinailla annetun lain sanoja kerraten ja ennustaa kansan joutuvan kerran lähtemään Luvatusta maasta, jonne he olivat vasta menossa ensimmäistä kertaa. Viiden Mooseksen kirja on merkitykseltään hengellisin ja yhdistää kokonaisuudeksi viisi Mooseksen kirjaa käsittävän sarjan (Pentateukin).

Jeesus teki itsensä kautta lain täytetyksi ja samalla Mooseksen lain merkitys päättyi (laki tulevaisen varjokuvana). Mooseksen profetiat Israelin kohtalosta verrannollisia Jeesuksen puheisiin Hänen takaisin tulemisestaan ja siihen liittyvästä. Mooses profetoi ”kaltaisena profeetan”, Jeesuksen ensimmäisestä tulemisesta. Jeesus kertoi toisesta tulemuksestaan kunniassa ja kirkkaudessaan myös.

Vertauskuvallisesti Mooseksen kirjoista voidaan hahmotta myös kristinuskon h GENESIS, Jeesuksen SYNTYMÄ JA ELÄMÄ Vapahtajana (vrt. Joosef kansansa pelastus EXODUS, kristittyjen ”ulosmeno” juutalaisuudesta. LEVITICUS, kirkon synty ja evankeliumin leviäminen maailmaan, NUMERI, kristikunnan erämaavaellus (vrt. kirkon vaiheet historiassa), DEUTORONOMIUM, Jumalan iankaikkinen valtakunta

Tämänkaltaisista tulkinnoista voidaan olla monta mieltä, mutta niihin oikein suhtauduttaessa ne osoittavat Raamatun käyttöarvoa. Erilaisia Raamatun sisäisiä ‘’sattumia” on hyvin paljon alkaen hepreankielisestä alkutekstistä johon kätkeytyy runollisia ja numeerisia arvoja, salaperäisiäkin arvoituksia. Vanhan ja Uuden Testamentin välinen kristologinen silta on monimuotoinen suorista tekstilainauksista mitä monimutkaisimpiin symbolisiin käsitteisiin saakka. Jumalan sana on rikasta ja tarjoaa varmasti jokaiselle sitä tutkivalle hyvin paljon.

Minkään yhden taikka muutamienkaan raamatunkohtien varaan ei ole hyvä rakentaa mitään ‘’salaista oppia”, vaikka löydöt olisivat sinänsä kuinka kiehtovia tahansa. Raamattu todistaa itsestään ja on otettava kokonaisuus huomioon tehtäessä johtopäätöksiä Sanan äärellä. Ja kuitenkin Raamatun rikkautta on juuri se, että yksi ainoa kohta, yksittäinen sanakin, sisältää tietoa jota ei näytä löytyvän mistään muualta Pyhän kirjan sivuilta. Pyhän Hengen tärkein ”työkalu” on kirjoitettu Sana ja Hän ainoastaan voi neuvoa meitä Hengessä ja totuudessa löytämään viisauden Raamatun tekstistä

(LÄHDETEOSLUETTELO, JOIHIN SULKEISSA VIITATAAN LÖYTYY

”TUHATVUOTINEN VALTAKUNTA” SIVULTA)